Olen tänään myös lukenut ja päivittänyt muistiani intialaisesta 5000 vuotta vanhasta Ayurveda-lääkeiteteestä, ja tehnyt eräänlaisen ihmistyyppitestin muutamalle ystävälleni. En aina käsitä, miksi länsimaisen ja luonnollisen lääketieteen täytyy tapella keskenään. (Välikommentti: alan kohta muistuttaa sitä DNA:n mainosten ukkoa, mutta vain sanoilla "en aina ymmärrä". Tuntuu, että hoen sitä koko ajan...) Monet luonnonlääketieteet keskittyvät enemmänkin tasapainon löytämiseen mielessä, kehossa ja niiden välillä, sekä enemmän ennaltaehkäisyyn kuin itse hoitamiseen, vaikka sitäkin tietysti löytyy monia eri muotoja - enemmän tai vähemmän tunnettuja tai tunnustettuja. Itse uskon ja tiedän akupunktion ja kehon tiettyjen pisteiden stimuloinnin vaikutuksiin, koska oma äitinikin on saanut siitä suurta helpotusta allergioihinsa. On pakko myöntää, että jotkin hoitomuodot kuulostavat vähintäänkin epäilyttäviltä (en esimerkiksi menisi juomaan omaa virtsaani muuten vain terveyden edistämiseksi), mutta jokaisella saa olla oma mielipiteensä. Itse yhdistäisin tasapainottavasti länsimaista ja luonnollista lääketiedettä: en luottaisi parantaviin kiviin sairauden sattuessa, mutta jokapäiväisen terveyden ylläpitämiseksi olisin valmis toimimaan oman järjen rajoissa esimerkiksi tämän Ayurveda-logiikan mukaan.
Ja sitten kuviin, joilla ei oikeastaan ole mitään tekemistä aiemman selittelyni kanssa: kahdella ensimmäisellä kuvalla voitin kouluni valokuvauskilpailun viime vuonna, ja kaikki kolme on kuvattu Madridissa syksyllä 2011 koulussa, jossa kävimme espanjan ryhmän kanssa vierailulla.
1
2
3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti