torstai 25. huhtikuuta 2013

Jäät lähtevät

Kemijoesta kovalla rytinällä. En olisi koskaan voinut kuvitella, kuinka uskomattoman kaunista ja vaikuttavaa kevään saapuminen täällä voisi olla. Valtavien jäälauttojen murtumisen ääni on jotain sellaista, ettei sitä voi sanoin kuvailla; se täytyy kokea uskoakseen. Enoni laituri täällä meni rikki, kun jäämassat työnsivät sen pystyyn, vaikka se oli vedetty kuivalle maalle talven ajaksi. Kaikki se voima on vain niin uskomatonta. Olen saanut muutamia mahtavia kuvia, jotka saan lauantaina kotiin palatessa koneelle ja silloin myös tänne. 

Toivon tosissani, että joku muukin on kokenut tämän edes kerran elämässään. 

Kuvia odotellessa.
Parhaiden valitsemisessa ja jälkikäsittelyssä menee ehkä normaalia kauemmin aikaa: kauneudesta lumoutuneena olen tähän mennessä ottanut viitisen sataa kuvaa, ja lisää tulee koko ajan!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti